ikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikit ot uu siki totu usiki totu usiki tot uusi kit otuu si kit otu usik itot uus iki tot uusi kit otuu sik itot u usiki to tuus ikit otu us ikito tuu sik itot uus ik it otuus iki to tuu sik itot uus ikitotu usiki to tuus iki totu us ikito tuu sik itot uus ikitotu usiki to tuus i ki totuu sik ito tuus iki totuusi kitot uu si kitotuu s ikito tuu sikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusikitotuusiki
Hintatiedot : noin 50 - 150 mk / hlö / 200 korttia. Hinta riippuu kortin painatuksesta (otetaanko värillinen pohjapainatus etc) Kortti voisi olla jotain tyyliin:
+--------------------------------------------------------------+ | | | | | | | T e r o K i v i n e n | | | | Expert | | | | | | Magnus Enckellin kuja 9 K 19 kivinen@iki.fi | | FIN-02180 Espoo, FINLAND http://www.iki.fi/kivinen | | Home: +358 9 xxx xxxx | | GSM: +358 40 xxx xxxx | | | | PGP:8A 6A D9 9A 68 78 F9 2C CA D7 49 FD CE EC 3A 31 | +--------------------------------------------------------------+Ja taustalla voisi olla himmeällä iki-logo. Eli siis giffinä se näyttää tältä:
Tekstiä korttiin tulisi siis nimen ja mahdollisen tittelin lisäksi 4 + 4 riviä (4 riviä vasemmalle ja 4 riviä oikealle, tasattuna joko oikealle tai vasemmalle), sekä yksi pitkä riviä alas (esim pgp-fingerprinttiä varten, se on niin pitkä ettei se mahdu kumpaankaan reunaan, kyseinen rivi voi olla joko tasattuna jompaan kumpaan reunaan tai keskelle).
Ongelmaa pahensi se, että konetta ei saatu riittävän nopeasti bootattua (yleensä paikalla olevat ihmiset olivat juuri nyt Lapissa), jolloin sisääntulevat mailit pääsivät kasautumaan ja aiheuttivat koneen kaatumisen aina uudestaan.
Vika on korjattu käyttöjärjestelmän uudemmissa versioissa, ja kone päivitetään käyttämään NetBSD 1.2:a lähiaikoina (NetBSD 1.2 ilmestyi pari päivää sitten).
Tarkoitus on saada sponsori tai ainakin alennusta IKI:n uuden koneen hankkimiseen -- näin yhdistyksen varoja voitaisiin pyrkiä jättämään itse varsinaisiin toimintakuluihin.
Aktiivisten internet-käyttäjien yhdistyksenä ja yhä useammin verkossa näkyvinä iki-osoitteina IKI olisi oiva kohde jonkin internet-aktiivin yrityksen sponsorointikohteena.
Hallitus lähettää lähiaikoina kirjeitä eri tahoille jotka voisivat olla potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Jos sinulla on suhteita jonnekin mitä voisi käyttää tässä yhteydessä hyväksi, ota yhteyttä hallitukseen (<iki-hallitus@iki.fi>)
Tiedotamme koneenhankintaprojektin edistymisestä tai uudesta koneesta seuraavassa ikitotuudessa.
Lars Wirzenius, Iki ry:n käyttöön, muu julkaisu kielletty.
Internetin suuri suosio houkuttelee mukaan myös huijareita ja hämärämiehiä. Useimmat aktiiviset uutisryhmiin kirjoittelijat ovat saaneet huijaus- tai mainospostia, esimerkiksi ketjukirjeitä, amerikkalaisten seksilinjojen mainoksia tai hämäriä sijoitusvihjeitä. Näitä sanotaan spammeiksi.
Uutisryhmissä spammi on mikä tahansa artikkeli, joka on lähetetty liian moneen ryhmään (kerralla tai erikseen) tai liian moneen kertaan. Sähköpostissa spammi on mikä tahansa kirje, joka on automaattisesti lähetetty monelle eri vastaanottajalle ilman, että he ovat pyytäneet sitä. Käsittelen tässä pelkästään sähköpostispammausta.
Viestien kaupallisuus ei ole ongelma, vaan muiden maksamien resurssien väärinkäyttö. Kaikki Internetin käyttö maksaa, tavalla tai toisella, vaikka maksu ei näkyisikään suoraan käyttäjälle. Maksu voi olla kiinteä, jolloin tietoa saa siirtää tiettyyn rajaan asti niin paljon kuin haluaa ilman lisämaksuja. Maksu voi myös olla suoraan verrannollinen esimerkiksi siirretyn tiedon määrään tai modeemiyhteyden pituuteen.
Myös vastaanottaja joutuu siis maksamaan postista. Tämä on tärkeä ero perinteisen postilaitoksen toimintaan, jossa lähettäjä vastaa kuluista. Spammin vastaanottaja maksaa siitä, että saa lukea mainoksia. Tämä on sähköpostispammauksen keskeinen ongelma.
Kustannukset eivät vielä ole kovin tuntuvia. Kaikki Internetiin liittyvä tuntuu kuitenkin kasvavan hurjaa vauhtia, samoin spammaus. Itse sain alkuvuodesta 1996 noin spammin tai kaksi viikossa ja alkusyksystä useamman päivässä. Spammien määrä on siis yli kymmenkertaistunut puolessa vuodessa. Tätä vauhtia saan keväällä kymmeniä päivässä.
Konkreettinen esimerkki: Saamani spammit ovat ollet noin kahdesta kymmeneen kilotavua (otsakeriveineen), muutamia kolmen sadan kilotavun poikkeuksia lukuunottamatta. Jos niitä tulee viisi tai kymmenen päivässä, niiden yhteiskoko on kymmenestä sataan kilotavua. Modeemillani niiden siirtäminen vie vajaasta puolesta kahteen minuuttia. Telen iNet Pro -liittymällä (20p/min) kustannus olisi siis noin 10-40 penniä. Vuodessa noin 40-140 markkaa. Keväällä siis 400-1400 markkaa, jos arvioitu kasvuvauhti ei hidastu. Kustannukseni ovat oikeasti alhaisempia, koska olen valinnut huomattavasti halvemman Internet-yhteyden, mutta kasvuvauhti on niin nopea, että halvempi hinta ei pidemmän päälle juurikaan vaikuta, vaan lasku on joka tapauksessa hirveä.
Siirtokustannusten lisäksi spammit aiheuttavat muitakin kustannuksia, esimerkiksi menetetyn työajan muodossa. Lisäksi jotkin palveluntarjoajat asettavat postilaatikon koolle ylärajan ja spammit voivat aiheuttaa sen, että tärkeä posti ei enää mahdu laatikkoon.
Periaatteessa spammeista pääsee eroon valittamalla lähettäjälle. Osa spammien lähettäjistä ei yksinkertaisesti ymmärrä, mistä on kyse ja asiallinen valittaminen valistaa heitä tehokkaasti.
Valitettavasti alalle on ryhtynyt muutamia ammattimaisia spammaajia, jotka lähettävät spammejaan maksua vastaan. He vähät välittävät siitä, haluaako joku saada spammia vai ei. He tekevät rahaa sillä, että houkuttelevat asiakkaakseen jonkin yrityksen, jonka mielestä muutama miljoona mainoskirjettä parilla tuhannella dollarilla on erinomainen sijoitus. Jos yritys myy puhelinseksiä, heille on täysin yhdentekevää, soittaako joku heille ja valittaa; rahaa he saavat joka tapauksessa.
Valittaminen on periaatteessa edelleen tärkeää, jotta edes muut kuin ammattilaiset saadaan kiinni ja ymmärtämään ongelma, mutta se on yhä harvemmin tehokasta. On vähitellen aika siirtyä järeämpään aseistukseen, postin automaattiseen suodattamiseen.
Unixissa on käytössä useita ohjelmia, joiden avulla postinsa voi esimeriksi lajitella eri kansioihin automaattisesti. Tämä helpottaa esimerkiksi postituslistojen seuraamista huomattavasti. Yleisesti tunnettuja ohjelmia ovat procmail, filter ja mailagent. Tässä käytetään esimerkkinä procmailia. Vastaavia ohjelmia on muihinkin järjestelmiin.
Samoilla ohjelmilla voi yleensä suodattaa spammeja. Ongelmana on vain tunnistaa spammit automaattisesti. Yksinkertaisin tapa on tunnistaa spammaaja lähettäjän nimen tai koneen perusteella. Jos esimerkiksi supergirl@cyberporno.com lähettää spammin, niin omaan procmail-tiedostoonsa voi lisätä seuraavan säännön:
:0 * ^From.*supergirl@cyberporno.com spammit
Tämä siirtää kaikki tuosta osoitteesta tulleet kirjeet postikansioon
spammit. Mikäli ne haluaa hävittää kokonaan, kansion
nimen tilalle voi kirjoittaa /dev/null.
Varsinkin ammattimaiset spammaajat tietävät, että heidät on näin helppo tunnistaa. Tämän takia he vaihtelevat lähettäjäosoitetta. Tällä tavalla spammia hävittäviä sääntöjä pitää muokata koko ajan. Asiaa helpottaa hieman, mikäli hävittää lähettävän koneen perusteella, koska monet spammaajat käyttävät aina samaa konetta. Seuraava hävittää kaiken postina koneesta cyberporno.com:
:0 * ^From.*@cyberporno.com spammit
Tehokkaampi tapa on hävittää myös sellaiset kirjeet, joiden vastaanottajaksi ei ole merkitty omaa osoitetta. Osoitteeni on liw@iki.fi ja voisin siis käyttää seuraavanlaista sääntöä:
:0 * ! ^TOliw@iki.fi spammit
Tässä on kuitenkin ongelmana postituslistat, joiden To- tai Cc-kentässä ei ole vastaanottajan osoitetta. Postituslistat pitääkin ensin lajitella omiin kansioihinsa ja vasta sen jälkeen hävittää jäljelle jäävistä kirjeistä spammit.
Itse käytän vielä huomattavasti aggressiivisempaa postinsuodatinta: suodattimeni hävittää automaattisesti kaiken postin, joka ei tule tilaamiltani postituslistoilta tai tuntemiltani ihmisiltä. Tuntemattomat joutuvat käyttämään erillistä salasanaa. Mikäli salasana puuttuu, suodattimeni lähettää automaattisen vastauskirjeen, jossa se paljastetaan.
Tämä lähestymistapa sopii vain spammeihin todella tuskastuneille. Se vaikeuttaa sähköpostin käyttöä melko paljon ja aiheuttaa sen takia huomattavan negatiivisia vastareaktioita. Esimerkiksi pomo ei varmaan ilahdu, jos alainen unohtaa hänet tuttujen listalta.
Itse käynnistin tämän suodattimeni hieman sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran sain yli kymmenen spammikirjettä yhden päivän aikana. Kiinnostuneet voivat tutkia sen yksityiskohtaisempaa selostusta osoitteessa http://www.iki.fi/liw/mailfilter.html.
Procmail otetaan käyttöön seuraavasti:
/usr/sbin/procmail,
mutta nimi ja paikka voi tietysti vaihdella.)
.procmailrc kotihakemistoosi.
Testivaiheessa esimerkiksi seuraava:
Korvaa:0 c: mail-backup :0: * !^TOosoite ei-mulle :0: mulle
osoite omalla sähköpostiosoitteellasi.
Mikäli postiohjelmasi pitää postikansiot muualla, kuin
kotihakemistossa (esimerkiksi alihakemistossa Mail
tai mail), niin lisää kansioiden nimien eteen
hakemiston nimi.
.forward kotihakemistoosi:
Lisätietoja tuosta rivistä löytyy procmail:in manuaalisivulta. Tuon rivin tarkoitusena on palautta mailit jonoon, jos procmailia ei jostain syystä saada käynnistettyä."|IFS=' '&&p=/usr/sbin/procmail&&test -f $p&&exec $p -Yf-||exit 75 #YOUR_USERNAME"
Artikkeleita oli yhteensä 267435 kpl, joissa oli yhteensä 25769 erilaista sähköpostiosoitetta. Erilaisia iki-osoitteita löytyi 106 kpl ja yhteensä iki-osoitteista oli lähetetty 2666 artikkelia. Kannattaa huomata että tässä on laskettu vain ne iki-käyttäjät, jotka ovat muuttaneet uutistenlukijansa asetuksia niin että sen From-rivillä lukee iki-osoite. Iki-osoite näkyy siis noin 0.5 %:ssa artikkelien kirjoittajista ja noin 1 %:ssa artikkeleista. Keskimäärin yhdeltä osoitteelta oli kirjoitettu 10 artikkelia, kun taas ikiosoitteilta keskimäärin 25 artikkelia.
Tilaston muodostamistavasta johtuen kaikki crosspostaukset ovat tulleet moneen kertaan ja se nostaa pikkusen muiden osuutta (iki-osoitteista ei ole kirjoitettu mitään isoja spammejä, jotka nostaisivat iki-osoitteiden määrää ja oikeita crosspostauksia on varmaankin ollut molemmissa ryhmissä likimain yhtä paljon).
Kuukauden Aika Hakemuksia Jäseniä numero kk yhteensä kk yhteensä 3 1995-03 15 15 7 7 6 1995-06 2 17 0 7 7 1995-07 26 43 20 27 8 1995-08 8 51 14 41 9 1995-09 12 63 10 51 10 1995-10 13 76 13 64 11 1995-11 21 97 16 80 12 1995-12 31 128 26 106 13 1996-01 35 163 40 146 14 1996-02 66 229 48 194 15 1996-03 66 295 48 242 16 1996-04 65 360 59 301 17 1996-05 60 420 68 369 18 1996-06 47 467 36 405 19 1996-07 33 500 45 450 20 1996-08 86 586 56 506 21 1996-09 69 655 46 552
Jos käyttäjämäärän kasvua mallitetaan esimerkiksi sopulipopulaatioiden mallittamisessa käytetyllä eksponentiaalisella mallilla, eli "J-käyrällä",
pop(t) = k exp(t - t0),
Tunnetusti IKI-jäsenet eivät ole sopuleita, joten Verhulstin populaatiomalli [1], eli "S-käyrä", lienee sopivampi.
pop(t) = a / (1 + (a - 1) exp(-k a (t - t0)))
Kumpikaan malleista ei valitettavasti huomioi lomien eikä satunnaisten julkisuuspiikkien vaikutusta, eikä sitä, että elintila (valistuneiden suomalaisten Internet-käyttäjien määrä) ei ole vakio.
Tällä hetkellä IKI ry saa verkkoliityntänsä käytännössä sponsoroituna, koska sen verkkoliikenne on sen verran pientä, että se ei oikeastaan vaikuta sponsorimme verkkoliittymän maksuihin.
Mikäli jäsenet tilaavat suurivolyymisiä postituslistoja (esim linux-*, netbsd-* yms todella aktiivisia postituslistoja) iki.fi koneen kautta kasvaa sekä koneen kuormitus että varsinkin sinne tulevan ulkomaanliikenteen määrä. Ei ole mitään mieltä tilata tuollaisia postituslistoja iki.fi-koneen kautta, koska kyseiset postituslistat ovat yleensä hyvin hoidettuja ja niillä pystyy helposti tekemään osoitteenmuutoksen tarvittaessa.
Iki.fi koneen kautta voi tilata pienivolyymisiä postituslistoja, joilla ongelmana saattaa olla se, ettei välttämättä muuttaessa edes muista että on ko postituslistan tilannut, koska viestejä tulee niin harvoin. Samoin kyseisten postituslistojen ylläpito tehdään yleensä käsin ja välttämättä postitusosoitteen muutoksen tekeminen voi olla todella työn ja tuskan takana. Tällaisia listoja on esim jonkun vähän käytetyn ohjelman kehityslista, yleisesti erillaiset *-announce listat, kaveripiirien sisäiset postituslistat (peliporukat, urheilukaverit, jne) ja yleensäkin suurin osa suomalaisista postituslistoista.
Rajaveto on siis hyvin ongelmallinen ja tuollaiselta pienivolyymiseltäkin postituslistalta voi tulla välillä purskeina paljonkin viestejä (tulee esim uusi versio ohjelmasta ulos tms), niin että se melkein pitäisi laskea suurivolyymiseksi. Jonkinlaisena perussääntönä voisi pitää sitä että omalle tunnukselle pitäisi tulla iki.fi:n kautta enemmän henkilökohtaista postia kuin postituslistapostia.
Oman iki-domainin kautta voi tietysti tilata mitä tahansa postituslistoja, koska silloin postit eivät varsinaisesti kierrä iki.fi-koneen kautta, vaan se lähtee suoraan MX-tietueen osoittamana jäsenen omaan koneeseen tai hänen oman palveluntarjoajan postipalvelimelle jonotettavaksi, eikä se näy iki.fi:n liikennemäärissä.
Listalle pääsee liittymään täyttämällä muutoslomakkeen ja valitsemalla sieltä kohdan "Haluan kuulua Iki-aktivistit@iki.fi postituslistalle"